Totuus tulee lapsen suusta

“Kato äiti mitä tein tänään päiväkodissa!” huutaa lapseni silmät innosta leiskuen. Pääsemme ihastelemaan päivän luontoretken inspiroimana tehtyä taideteosta kevään merkeistä. Omat lapseni ovat siitä onnellisessa asemassa, että he pääsevät osaksi hyvin laadukasta varhaiskasvatusta. On mahdollisuus hyödyntää ympäröivää luontoa ja hoitajat tekevät työtä sydämellä.

Tämän järjestäminen ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Varhaiskasvatusmaksut ovat alentuneet, mikä on hyvä asia. Se aiheuttaa kuitenkin varhaiskasvatuksen ja koulujen valtionosuuksien pienentymisen kanssa ongelmia kuntien taloudelle. Varsinkin monessa pienessä kunnassa painitaan jatkuvasti sen kanssa, miten laadukas varhaiskasvatus saadaan tarjottua sitä tarvitseville lapsille. Kasvatustyön ammattilaiset väsyvät ja ryhmäkoot suurenevat. Toivon todella, että seuraava eduskunta näkee lapsiin ja nuoriin panostamisen pitkäaikaiset positiiviset vaikutukset. Lapsiin kohdistuvat leikkaukset eivät vähennä kustannuksia, vaan lisäävät niitä.

Tasa-arvoisessa yhteiskunnassa jokaisella lapsella on asuinpaikasta ja vanhempien varallisuudesta riippumatta samanlaiset mahdollisuudet kasvaa, kehittyä ja oppia. Syrjäytymistä voidaan ehkäistä tarjoamalla lapsille, pienestä lähtien, mahdollisuus kehittää sosiaalisia taitoja ja luomalla pohja oppimisen taidoille. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen sattui kaikkein pahimmin niihin perheisiin, joissa vanhempien työllisyystilanne on huono. Nyt tämä päivähoito-oikeuden rajaus on peruttava.

Osa-aikatöitä on mahdotonta ottaa vastaan lyhyellä varoitusajalla, jos lapsella ei ole päivähoitopaikkaa. Tämä heikentää työllistymistä varsinkin niillä aloilla, joilla tehdään paljon pätkätöitä. Työn vastaanottamisen helpottuminen toisi myös kunnalle ja valtiolle enemmän verotuloja kuin työttömyyskorvauksen varassa elävät perheet.

Laadukkaan ja kaikkien saatavilla olevan varhaiskasvatuksen jatkumona tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentamisessa ja syrjäytymisen ehkäisyssä toimii koulutus. Peruskoulun jälkeen liian moni nuori katoaa ja uupuu. Edellinen hallitus leikkasi, lupauksistaan huolimatta, valtavat määrät toisen asteen koulutuksesta. Aloituspaikkoja on liian vähän tai opiskelupaikat ovat liian kaukana. Lähiopetusta on vähennetty ammatillisissa opinnoissa, sekä ammattikorkeakoulun opinnoissa liikaa. Lisäksi esimerkiksi psykologipalvelut ovat useissa paikoissa aivan riittämättömiä. Koulutukseen ja opiskelijoiden hyvinvointiin on satsattava enemmän.

Meillä ei ole varaa hukata yhtään lasta tai nuorta. Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus ja siihen tulevaisuuteen meidän on panostettava.

Laatua kasvatukseen ja koulutukseen

Laatu alkaa siitä, mihin lain edellytys loppuu.

Jos me haluamme tarjota lapsillemme laadukasta varhaiskasvatusta ja koulutusta, meidän pitää tehdä enemmän kuin laki meiltä edellyttää. Että voimme tarjota laatua, täytyy olla resursseja. Jos me jatkuvasti nipistämme kasvatukseen ja koulutukseen suunnatuista rahoista, ei saada laatua. Silloin päiväkodista tulee parkkipaikka ja koulussa selvitään päivästä, ei opita taitoja elämää ja ihmisyyttä varten.

Näin maailman opettajien päivänä haluan kiinnittää huomiota opettajien ja varhaiskasvattajien arvokkaaseen työhön. He pitävät huolta, kulkevat rinnalla ja opettavat lapsillemme taitoja, joilla kasvaa oman arvonsa tunteviksi, toisia kunnioittaviksi, innovatiivisiksi, tulevaisuuden asiantuntijoiksi. On tärkeää, että heidän työtään arvostetaan antamalla heille hyvät (ei riittävät) edellytykset työn tekemiselle. Samalla arvostamme myös lapsia ja nuoria. Heillä on oikeus saada parhaat mahdolliset edellytykset tulla juuri niin hyviksi, kuin pystyvät.

Varhaiskasvatus ja koulutus ovat lapsen oikeuksia. Se antaa lapsille tasa-arvoiset lähtökohdat peruskouluun. Laadukkaalla, lapsia kuuntelevalla, yksilön tarpeet huomioonottavalla kasvatuksella kavennamme sosiaalisia eroja. Sen lisäksi, että varhaiskasvatus on lapsen oikeus ja etu, subjektiivinen päivähoito-oikeus mahdollistaa molempien vanhempien työskentelyn. Esimerkiksi aloilla, joilla tehdään paljon keikka- ja pätkätöitä, päivähoitopaikan pysyvyys on edellytys sille, että työtä voi ottaa vastaan nopealla aikataululla. Jos lapsella ei ole hoitopaikkaa tai mahdollisuutta lisätä hoitotunteja nopeasti, ei vanhempi voi ottaa työvuoroa huomiselle vastaan. Työnhaku hidastuu ja hankaloituu. Päivähoidon rajaamisella on siis suora vaikutus työllisyyteen ja sitä kautta kuntien ja valtion verotuloihin.

Tämä on omituisesti ristiriidassa hallituksen nykyisen politiikan kanssa. Työtä täytyy työttömänä hakea ja tehdä, että työttömyyskorvauksen edellytykset täyttyy, mutta työn vastaanottaminen saattaa olla mahdotonta. Muun muassa näistä syistä johtuen, haluan olla ajamassa päivähoito-oikeuden rajoitusten poistamista.

Ennaltaehkäisyn merkitys

Olin tänään opintojeni puitteissa pitämässä päihdepajaa opiskelijoille. Päivän lopussa tuli olo, että olimme onnistuneet kylvämään ajatuksen siemenen nuorten päähän. Jos edes joku nuorista lopettaa tupakoinnin tai jättää kokeilematta huumeita, päivämme oli onnistunut.

Olen juuri tämän asian kautta miettinyt taas viime viikot sitä, kuinka tärkeää on panostaa ennaltaehkäisevään työhön. Terveydenhoitajiin, perhetyöntekijöihin ja koulukuraattoreihin. Kun panostamme sinne missä toimillamme on suurin vaikutus, käytämme euromme järkevästi. Taloudellisuus vaatii vaikuttavuutta. Vaikuttavuus on parasta silloin kun ihminen saa tarvitsemansa avun, laadukkaasti, silloin kun tarvitsee tai parhaimmillaan hieman ennen.

Ahdistuneen nuoren kohtaaminen ajoissa kouluterveydenhoitajan vastaanotolla vähentää jatkossa tarvetta psykiatriselle sairaanhoidolle; on edullisempaa. Uupunut vanhempi saattaa tarvita vain vähän arkista apua kodin ja perheen pyörittämisessä ja taas olemme ennaltaehkäisseet vanhemman masennusta ja parhaimmillaan lasten huostaanoton.

Tupakastavieroittumisryhmä ehkäisee keuhkosyöpää. Painonhallintaryhmä diabetesta ja parhimmillaan kalliin raaja-amputaation tarvetta.

On tietysti hankalaa päättäjänä nähdä ylhäältä käsin sinne ruohonjuuritasolle, mistä meidän ei tarvinnutkaan maksaa, mutta pitäisi pystyä näkemään tekojensa seuraukset.

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamisella helpotamme pätkätöiden tekemistä, mahdollistamme työn nopean vastaanottamisen. Tasa-arvoistamme miehiä ja naisia sekä lapsia.

Kun jokainen euro merkitsee, ne on käytettävä hyvin. Siksi haluaisin, että jatkossa tässä maassa panostettaisiin enemmän ennaltaehkäisevään työhön, koulutukseen ja varhaiskasvatukseen.