Hyvinvointi alueella panostettava matalan kynnyksen palveluihin

Aluevaalien lähestyessä on hyvä katsoa hieman maakuntamme sote-palveluverkkoa. Olen itse aina kannattanut ennaltaehkäiseviin ja matalan kynnyksen palveluihin panostamista. Valitettavan usein keskustelu siirtyy heti alussa euroihin. Matalan kynnyksen ehkäisevien palveluiden tarpeellisuutta ja kustannustehokkuutta joutuu perustelemaan valtuustossa joka kerta. Käyttämättä jääneitä euroja on hankala huomata nopealla aikataululla.

On totuttu ajattelemaan, että matalan kynnyksen palvelut täydentävät muuta palveluverkkoa. Entä jos ryhtyisimme ajattelemaan jälleen, että matalan kynnyksen ja ennaltaehkäisevät palvelut olisivat se tärkein prioriteetti ja muut terveys- ja sosiaalipalvelut täydentäisivät palettia? Riittävät ennaltaehkäisevät ja matalan kynnyksen palvelut takaavat sen, että jokainen avuntarvitsija saa apua. Kynnyksinä palveluihin voivat olla esimerkiksi hoitoon pääsyn menettelyt, korkeat hoidon tavoitteet, etäisyydet, päihteettömyysvaatimus, valvonta tai pelko leimautumisesta. On tärkeää, että palvelut ovat fyysisesti saavutettavia, oikea-aikaisia ja riittäviä. Parhaimmillaan matalan kynnyksen palveluissa ei ole sisäänpääsykriteereitä vaan jokainen, joka tuntee tarvitsevansa apua, saa apua.

Matalan kynnyksen palveluita ovat esimerkiksi etsivä nuorisotyö, perhekahvilat, maahanmuuttajien kielikurssit, vertaistukiryhmät, ikääntyneiden päivätoiminta, sekä mielenterveys- ja päihdeongelmien varhainen tuki. Esimerkiksi mielenterveyspalveluiden kynnystä nostaa usein päihteettömyyden vaatimus ja saavutettavuus. Kun jaksaminen on rajallista, se ainoa hiljainen avunhuuto, jonka ihminen jaksaa tehdä, täytyy johtaa johonkin. Joskus naapurikunta voi olla liian kaukana, että jaksaisi lähteä etsimään tukea. Kynnys on liian korkea, jos asiakas itse tuntee, ettei jaksa kiivetä sen yli.

Ennaltaehkäisevä työ neuvoloissa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa, etsivän nuorisotyön parissa, koulujen kuraattori ja psykologipalveluissa, sekä ennaltaehkäisevä perhetyö on aidosti vaikuttavaa ja mm. näihin palveluihin on satsattava tulevaisuudessa entistä enemmän resursseja. Ihmisen kohtaamiseen tarvitaan aikaa.

Soiten alueella on tehty jo paljon hyvää ja käynnissä on tälläkin hetkellä paljon palveluiden kehittämishankkeita. Meillä on hyvinvointialuetta ajatellen paljon hyviä asioita jo valmiina. Yhteistyö maakunnassa on helppoa. Se mahdollistaa palveluverkon tarkastelun laajemmalla kuvakulmalla. Keski-Pohjanmaa on kuitenkin maantieteellisesti laaja alue ja meidän tulee löytää luovia ratkaisuja matalan kynnyksen palveluiden saavutettavuuden parantamiseksi. Matalan kynnyksen palveluita voisivat tulevaisuudessa olla esimerkiksi laajennettu neuvola - vauvasta vaariin, etäperhekahvila tai Soiten oma päihdebussi. Uusien palveluiden innovointi on lähdettävä käyttäjistä ja heidän tarpeistaan. Toivon todella, että nyt käynnissä olevat hyvät hankkeet, kuten ENTER, jää pysyväksi toiminnaksi. Etenkin ennaltaehkäisevä ja matalan kynnyksen toiminta kaipaa pysyvyyttä ja ennakoitavuutta.

Jenna Alaspää

terveydenhoitaja, pääkäyttäjä

puheenjohtaja, Keski-Pohjanmaan Vihreät

Opettajien lomautukset eriarvoistavat suomalaisia lapsia

Katsoin viime viikolla A-studiota, jossa kerrottiin, kuinka osassa Helsingin kouluista on voitu lisätä resurssiopettajia ja laaja-alaisia erityisopettajia syksyn vahvuuteen. Hienoa! Siksi onkin surullista ajatella niitä kuntia, joissa koronan aiheuttamista haasteista huolimatta on päätetty lomauttaa opetushenkilöstö syksyn aikana. Opettajan lomautus tarkoittaa sitä, että kaksi ryhmää yhdistetään tavalla tai toisella yhteen. Tämä on jo sinänsä vastoin Opetushallituksen kouluille antamaa ohjeistusta siitä, kuinka ehkäistään koronan leviämistä kouluissa vähentämällä kontakteja ryhmien välillä.

Osa kunnista on päättänyt jo perua nämä lomautukset, mutta osassa kunnista lomautukset ovat osa koulun arkea koko syksyn ajan. Myös oma kotikuntani Kaustinen kuuluu lomauttajiin, vastustusyrityksistämme huolimatta.

Koronasyksyn aikaiset opettajien lomautukset lisäävät lasten eriarvoisuutta Suomessa. Kuntien heikko taloustilanne on luonut maahamme valmiiksi suuret erot lasten harrastusmahdollisuuksien ja opetusryhmien koon sekä erityisopetuksen mahdollisuuksien välillä. Pienissä kunnissa säästömahdollisuudet on vähäiset. Kaustisella 60% budjetista menee sosiaali- ja terveysmenoihin ja määrä on viime vuosina kasvanut vuosittain. Verotulojen ja valtionosuuksien pienentyessä sivistyksen sektorilla on käytettävissä vuosittain yhä pienenevä määrä rahaa.

Samaan aikaan lasten arjen ja oppimisen haasteet ovat lisääntyneet. Tarvitsisimme enemmän rauhaa luokkahuoneisiin, pienempiä ryhmäkokoja ja enemmän opettajia. Tarvitsisimme lisää erityisopettajia, koulunkäynnin ohjaajia ja resurssiopettajia; enemmän aikuisia koulun arkeen.

Kevään etäopetusjakso kuormitti Suomen opetushenkilöstöä valtavasti. Vanhemmilta vaadittiin venymistä, jaksamista ja aikaa kuunnella lapsia ja auttaa läksyissä, samalla kun yrittivät tehdä etätöitä. Oppilailta vaadittiin uudenlaista jaksamista, keskittymiskykyä ja kykyä ohjata omaa toimintaansa.

Vaikka etäopetusjaksolla oli varmasti osalle oppilaista myönteisiä vaikutuksia, se toi mukanaan myös suuria vaikeuksia osalle oppilaista. Kevään aiheuttamaa oppimisvajetta paikataan OAJ:n mukaan useamman vuoden ajan. Meillä ei olisi varaa lisätä enää yhdenkään lapsen haasteita.

Opetushenkilöstön lomautukset peruttava (25.8.2020)

Kaustisen kunnanhallitus päätti kesäkuun kokouksessaan koko henkilöstön lomautustoimista. Nämä toimet eivät johtuneet suoraan poikkeustilan aiheuttamasta taloudellisesta ahdingosta. Kaustisen kunnan taloustilanne on ollut haastava jo ennen koronapandemiaa, ja lomautusuhka on ollut päällä jo pitkään. Yhtä pitkään on lomautusten kohdistuminen opetushenkilöstöön aiheuttanut keskustelua.

Kun lomautukset päätettiin toteuttaa osana kuntatalouden elvytystoimia, olivat opetushenkilöstön lomauttamissuunnitelmat vielä neuvotteluiden alla. Jokainen kunnan päättäjä ymmärsi varmasti, miten vahingollista opetushenkilöstön lomauttaminen olisi juuri haavoittuvimmalle ihmisryhmälle, lapsille ja nuorille. Vielä loppukeväällä vaikutti siltä, etteivät lomautukset vaarantaisi oppilaiden oikeusturvaa eivätkä vaikeuttaisi opetushenkilöstön jo muutenkin haastavaa työskentelyä.

Lopulliset päätökset lomautusten toteuttamisesta tehtiin aikana, jolloin pandemian uhka oli jo vähenemään päin. Opetushenkilöstön lomauttaminen on jo itsessään kyseenalaista, sillä se aiheuttaa oppilaille kohtuutonta epävarmuutta ja vaikeuttaa opetuksen järjestämistä. Kun loppukesästä pandemian toisen aallon toteutuminen alkoi näyttää todennäköiseltä, olisi lomautukset voitu vielä perua. Nyt korona-tilanne on jälleen lähempänä viime kevään tilannetta, ja THL on antanut omat suosituksensa kouluille ja varhaiskasvatusyksiköille. Valitettava tosiasia on, ettei näitä suosituksia voida noudattaa, kun osa opetushenkilöstöstä on lomautettuna. Ryhmäkoot kasvavat suuriksi, jolloin esimerkiksi turvavälejä on mahdotonta pitää luokkahuoneissa, jotka on suunniteltu puolet pienemmille ryhmille.

Viime päivinä on eri puolilla Suomea uutisoitu useampien koulujen ja päiväkotien sulkemisesta korona-altistusten vuoksi. Jos virus leviää Kaustisella kouluissa nyt lomautusten aikana, on altistuneita huomattavasti suurempi määrä kuin olisi ilman lomautuspäätöstä. Melko suuri vastuu kannettavaksi lomautuksista päättäneille. Lasten ja nuorten yhdenvertaisuuden sekä THL:n ohjeistusten noudattamisen mahdollistamiseksi vaadimme lomautusten keskeyttämistä.

Koululaisten huolestuneet vanhemmat

Jenna Alaspää (vihr.)

Annika Timonen (sd.)

Julkaistu Perhonjokilaakso-lehdessä 3.9.2020